Puoli vuotta Puolassa on kulunut hurauksessa ja ajattelin listata hieman mun mietteitä ja oppimiani asioita. Minusta tuntuu kuin olisin vasta eilen kirjoittanut ensimmäisestä päivästäni täällä, mutta niin vain aika kuluu.

Puoli vuotta Puolassa

Mitä ajattelen Puolasta nyt?

Olen asettunut hyvin Varsovaan, ja varsinkin keskusta-alue sekä oma asuinalueeni ovat tullut erittäin tutuksi. Kaupungista löytyy uusia puolia vähintään kerran viikossa, ja uusia paikkoja olisi enemmän kuin ehdin kiertämään

Koen Varsovan olevan kotikaupunkini ja nautin pienistä irtiotoista Puolan sisällä. Mm. viikonloppulomat Gdanskissa ja Wroclawissa ovat avartaneet näkemystäni tästä maasta, ja rehellisesti ovat viehättävämpiä kaupunkeja kuin Varsova. Voisin jopa kuvitella asuvani jommassa kummassa kaupungissa tulevaisuudessa, vaikka tällä hetkellä minulla ei ole muuttosuunnitelmia.

Nautin Puolasta enemmän kesällä kuin talvella, mutta tämä pätee moneen muuhunkin maahan. Kesä täällä on ollut poikkeuksellisen lämmin (tai näin olen työkavereiltani kuullut). Haaveilin pitkään muutosta lämpimään maahan palmupuiden keskelle, mutta päädyin Puolaan. Lämpömittarin näyttäessä 38 astetta voin todeta haaveeni toteutuneen, sillä Varsovasta löytyy myös yksi palmupuu.

Mitä olen oppinut?

Olen oppinut eri maiden hintatasoista ja veroprosenteista. Suomessa ollaan totuttu valittamaan korkeista veroista, mutta Puolassa pienilläkin tuloilla (minimipalkka on 2100 zlotya, eli hieman päälle 500 €, kuukaudessa) veroprosentti on kahdenkymmenen prosentin pinnassa. En aio enää valittaa Suomen tuloverotuksesta.

Olen oppinut hieman kieltä, vaikka viime aikoina en ole juurikaan panostanut opiskeluun. Perus kauppareissu hoituu yleensä kokonaan puolaksi, vaikka välillä en myyjän kysymystä täysin ymmärräkään. Vastaan yleensä vain Nie (=ei) ja kanssakäyminen jatkuu normaalisti. Vältän ottamasta mitään stressiä asiasta ja annan kielitaidon kehittyä omalla painollaan.

Olen oppinut arvostamaan suomalaista ruokaa sekä olemaan avoimempi uusien makukokemuksien suhteen. Ikävöin säännöllisesti ”tavallista kotiruokaa” kuten makaronilaatikkoa, sillä minulla ei ole uunia täällä. Toisaalta olen päässyt maistamaan muiden kulttuurien ruokia, kuten perinteistä unkarilaista gulassia.

Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin, mutta oppiminenhan on loputon prosessi.

Puoli vuotta Puolassa tiivistetysti

Olen nauttinut viimeisestä kuudesta kuukaudesta suunnattomasti ja olen kiitollinen siitä, että olen saanut tällaisen mahdollisuuden. Olen myös iloinen siitä, että minulla ei ole mitään takarajaa täällä asumiseen. Minulla menee hyvin täällä, olen saanut ystäviä, oppinut uusia asioita eikä minulla ole tällä hetkellä suunnitelmia palata Suomeen.

-Marika

Marika Varsovassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *