Pienet ongelmat ovat meille kaikille varmasti tuttuja, joten ajattelin jakaa teille, millaisista asioista olen itse ”kärsinyt” viime aikoina. Olen kertonut ennenkin ensimmäisen maailman ongelmistani, joten tämä on päivitetty jatkokertomus.
Pukeutuminen
Syyskuu on ollut erittäin lämmin. Viimekin viikolla lämpöasteita oli yli 20 auringossa, joten lenkille pukeutuminen oli erittäin ongelmallista. Pelkäsin saavani nuhan, jos lähden juoksemaan capripituisissa pöksyissä, mutta joka kerta pitkät housut osoittautuivat huonoksi vaihtoehdoksi.
Lisäksi käydessämme raveissa, päätin ottaa mukaani pitkän takin, jota todellisuudessa jouduin raahaamaan käsivarsillani koko päivän. Osaan arvostaa lämpöä ja nautin ”helteistä”, mutta tuntuu luonnottomalta pukeutua kesähepeneisiin syyskuun loppupuolella.
Kadonneet postipaketit
Tämä on ehkä ongelmistani suurin. Olen postittanut (Puolan postin kautta) viimeisen puolen vuoden aikana enemmän paketteja ja kirjeitä kuin vuosiin, usein yllätyksenä, mutta vähintään puolet tuntuvat kadonneen maailmalle. Tiedän, että yksi paketti on ollut matkalla miltei puoli vuotta. Veikkaan sen makaavan jossain päin Suomea, mutta en tietenkään varma ole. Ehkä se jossain kohtaa löytää vastaanottajalleen? Paketit eivät myöskään ole palautuneet minulle. Näistä syistä en ole postittanut mitään rahallisesti arvokasta. Enemminkin ongelma on tunnepuoli, sillä pakettien sisältö on huolella valittu.
Kyllästyminen ruokiin
Olen tilaillut viimeisen puolen vuoden aikana lounaan kotiin kymmeniä kertoja. Tuntuu, että kaikki on jo kokeiltu. Tai vaihtoehtoisesti ruoka on tilausmaksun kanssa ”liian kallis” ja en raaski kokeilla uusia paikkoja. Mutta ensisijaisesti syynä on kyllästyminen. Koen, että syön samoja ruokia päivästä toiseen, mutta toisaalta en halua pettyä ja jäädä nälkäiseksi tilatessani jotain uutta. Voisin tietysti kokata itse, mutta haluan pitää lounaan rentona ja nautinnollisena hetkenä kiireisten työpäivien keskellä. Kaikista ongelmistani tämä olisi helpoiten ratkaistavissa, mutta asiasta valittaminen on vieläkin helpompi vaihtoehto.
Pienet ongelmat ovat pieniä
Olen kiitollinen siitä, että ongelmani ovat oikeasti tällä tasolla ja voin keskittyä nauttimaan tasaisista arkipäivistä. Katsoessani tekstin alussa olevaa kuvaa lentokentästä auringonlaskun aikaan tulikin mieleeni vielä yksi ongelma: hyttyset. Iltalenkillä pysähtyminen vähänkin vihreässä maastossa takaa hyttysten lähestyvän. Valitettavasti en tätä muista kotoa lähtiessäni ja usein hyttysmyrkkypurkki onkin käyttämättömänä pöydällä. Ehkä vielä joku kerta opin.
-Marika