Olin ensimmäistä kertaa kunnon junamatkalla Puolassa, ja vähemmän yllättäen matkavälinä oli Varsova-Gdansk. Kerroinkin jo aikaisemmin, että haluan tehdä junamatkoista oman postauksen, vaikka todellisuudessa junamatkustaminen ei juurikaan eroa Suomen ja Puolan välillä.
Junalipun ostaminen
Varsovasta löytyy useampi rautatieasema, mutta itse suosin keskustan päärautatieasemaa käytännön syistä. Keskustasta löytyy vanhanajan palvelutiskejä, joihin joutuu yleensä jonottamaan. Minä suosin kuitenkin modernimpia ostostapoja ja sähköisiä matkalippuja, joten koin helpommaksi ostaa lipun netistä.
Voin tässä kohtaa paljastaa, että en ollut varma, minkä sivuston kautta lippu tulisi ostaa. Turvauduin kuitenkin vanhaan kikkaan, ja heitin Googleen hakusanoiksi ”train ticket Warszawa Gdansk”. Google ohjasi minut suoraan PKP Intercityn nettisivuille, ja onnekseni sivut toimivat myös englanniksi. Ennen lipun ostamista minun tuli rekisteröityä sivustolle, mutta rekisteröityminen tapahtui nopeasti. Pidän itse rekisteröitymistä periaatteessa hyvänä käytäntönä, sillä tilaushistoria jää myös nettiin, eikä lippujen katoamista tarvitse pelätä. Lippu Varsovasta Gdanskiin maksoi n. 60 zlotya, eli viitisentoista euroa. Paluulippu oli hieman halvempi, n. 53 zlotya, eli kolmisentoista euroa. Hinnat vaihtelevat junista riippuen.
Ensimmäisellä junamatkalla
Otsikko voi olla hieman harhaanjohtava, sillä käytän lähijunia päivittäin työmatkoihin. Tarkoitan tässä kohtaa ensimmäisellä junamatkalla reissuani Varsovasta Gdanskiin. Varsovan päärautatieasema on minulle entuudestaan tuttu, sillä olen vastaanottanut vieraita kyseisellä asemalla useampaankin otteeseen. Juna-asemat toimivat kuten muuallakin, sillä laiturin ja oikean kohdan voi tarkastaa asemalla olevista kylteistä.
Juna oli muutaman minuutin myöhässä, ja ulkoa katsottuna näytti hieman kämäiseltä. Aikaa siirtymiseen oli varattu niukasti, mutta olin katsonut oman vaununi ja paikkani tarkasti etukäteen, joten junaan nouseminen sujui suhteellisen näppärästi. Löysin oman paikkani suhteellisen helposti, mutta yllätys oli suuri, kun paikallani istui (mahdollisesti saksalainen) mies. Hänen kaverinsa oli asettelemassa heidän tavaroitaan yllä olevalle hattuhyllylle samalla kun minä koitin kertoa omasta paikkavarauksestani. Kävi kuitenkin ilmi, että kyseisen junan numerot olivat merkattu eri tavalla kuin olen itse tottunut, ja meinasin istua yhden penkkirivin verran harhaan. Sekaannus vältetty.
Muutamaa minuuttia myöhemmin paikalle saapui kuitenkin pariskunta, ja heidän paikkansa olivat samalla kohtaa kuin omani. Siinäpä sitten hämmästelimme tilannetta kaikki yhdessä. Ilmoitin kyllä suostuvani paikkojen vaihtoon, jotta pariskunta saisi viettää matkan yhdessä. Lopulta pienen syynäyksen jälkeen tulimme tulokseen, että (mahdollisesti saksalaiset) miehet olivat väärässä vaunussa, minä istuin oikealla paikalla, ja pariskunnan paikat sijaitsivat minun takanani. Kaikki hyvin ja matka voi alkaa.
Itse junamatka sujui nopeasti, vaikka valitsinkin säästömielessä hitaamman junan. Matka-aika oli n. nelisen tuntia, ja tähän päälle tuli pieni myöhästyminen, sillä pysähdyimme minulle tuntemattomasta syystä keskelle maaseutua noin vartiksi. Annettakoon ekstramaininnat junan viihtyvyydestä ilmaistoinnille ja edessäni istuvan mieshenkilön koiralle.
Paluumatka
Gdanskin juna-asema (kuvassa) on itselleni entuudesta tuttu, joten en pelännyt eksymistä. Asemalta löytyy vanhanaikaiset, paperiset listat, joista junien ajankohdat, laiturit ja määränpäät on mahdollista tarkastaa. Laiturin ja laiturin kohdan selvittäminen on hieman sekavaa listauksen ulkoasusta johtuen, mutta pienehköllä asemalla tuo ei ollut ongelma. Juna oli tälläkin kertaa hieman myöhässä, mutta onneksi minulla ei ollut kiire. Paluumatka sujui menomatkaakin jouhevammin, ja kuuma ulkoilma oli muisto vain ilmastoinnin pauhatessa vieressäni.
Yleisesti ottaen junalla matkustaminen Puolassa on suhteellisen vaivatonta ja siistiä. Maisemat ovat tasaisia ja tylsiä, mutta onnistuin bongaamaan muutaman peuran paluumatkalla.
-Marika