The Warsaw Rising Museum on ollut pitkään mun epävirallisella to do -listalla, ja tänään pääsin viimein vierailemaan museossa! The Warsaw rising, tai tuttavallisemmin Varsovan kansannousu sijoittuu syksylle 1944. Lisätietoa aiheesta voi lukea vaikka tästä Wikipedia-artikelista.

The Warsaw Rising Museum – Saapuminen
Saapuminen museoon on helppoa, sillä se sijaitsee aivan kävelymatkan päässä keskustasta. Lisäksi raitiovaunut 9, 22 ja 24 kulkevat keskustasta aivan museon eteen. Museo sijaitsee osoitteessa Grzybowska 79 Warsaw 00-844, mutta todellisuudessa sisäänkäynti sijaitsee Przyokopowa-kadun varrella.
Sisäänpääsymaksu on 25 zlotya, eli n. 6 €, henkilöltä, mutta sunnuntaisin vierailu on ilmainen. Sunnuntaisinkin tarvitaan lippu, mutta ilmaislipun saa noudettua kassalta.
Museon ulkopuolella on pantillisia säilytyslokeroita, joihin voi jättää isommat laukut sekä ulkovaatteet. Säilytyslokeroa varten on hyvä varata mukaan viiden zlotyn kolikko, jonka saa takaisin lähtiessä. Museon sisällä on myös narikka, jonka hintaa en osaa nyt sanoa.
Museo on auki muina päivinä paitsi tiistaina, ja aukioloajat vaihtelevat hieman päivittäin. Sunnuntaina kannattaa varautua jonottamaan hieman pitempään juurikin ilmaisen sisäänpääsyn takia. Kuitenkin jono kulkee jouhevasti ja omalla kohdallamme odotusaika oli noin puolisen tuntia.

Museossa
Museo itsessään oli suuri ja nähtävää riitti. Me teimme sen virheen, ettemme ottaneet narikan edestä karttaa, vaan lähdimme tutkimaan näyttelyesineitä omin päin. Karttaa seuraamalla pääsee tutustumaan näyttelyyn loogisessa järjestyksessä sekä katsomaan tarkemmin alueiden teemat.
Näyttelyesineiden vieressä oli aina pieni kyltti, jossa kerrottiin sekä puolaksi että englanniksi vähintään teoksen nimi, mutta usein myös tarinaa teoksen tai esineen taustalla. Tässä tutustuessani museon nettisivuihin huomasin, että museosta saa vuokrata suomenkielisen ääniopastuksen, joka olisi voinut antaa vielä uuden ulottuvuuden vierailulle. Myönnettäköön, että en osannut edes kaivata ääniopastusta suomeksi, sillä infopitoiset taulut antoivat tarpeeksi tietoa. Lisäksi saatavilla olisi englanninkielinen opastus, mutta itse nautin siitä, että saan kiertää omaan tahtiin.

Museo oli jaettu viiteen osioon, jotta tapahtumia olisi helppo seurata kronologisessa järjestyksessä. (Huom. jos menette museoon, suosittelen todella kartan ottamista!)
- Before the rising
- The rising in August
- September and surrender
- B-24J Liberator replica
- Germans in Warsaw and Sewer replica
Jo ensimmäinen osio koostui monipuolisesta esittelytavasta, sillä paikalta löytyi mm. erilaisia diaesityksiä, mahdollisuus kuunnella tärkeiden henkilöiden puheita (puolaksi…), esineitä ennen kansannousua, videoita ja leluja. Oma suosikkini oli huone, jossa pääsi tutustumaan lasten elämään Varsovassa ja siitä, miten mm. toinen maailmansota vaikutti lasten leikkeihin.

Museossa oli nähtävissä muutamia menopelejä, vanhoja lehtipainoja sekä aseita. Monet museon nähtävyyksistä pistivät ajattelemaan, sillä osa kuvamateriaalista oli liian järkyttävää jopa omille silmilleni. (Toki olen itse melko nössö esim. kauhuelokuvien suhteen, mutta väitän silti, että materiaali on melko järkyttävää kenelle tahansa.)
Museosta löytyy mm. vanha, mustavalkoinen filmi, jossa miehet kantavat pois nälkään kuihtuneita ruumiita. Kun video alkoi pyörimään, en olisi uskonut, että kyseessä olisi oikeita ihmisruumiita. En pystynyt katsomaan videota loppuun.

Museossa oli myös huone, jonka seinät olivat päällystetty erilaisilla kirjeillä. Kirjeet olivat puolaksi, mutta niistä välittyi tietynlainen tunnelma ja ne henkivät sodan aikaa.
Mielenkiintoisia, mutta karmaisevia, papereita löytyi toisestakin huoneesta. Huoneessa oli nimittäin paksuun muoviin upotettuina alkuperäisiä dokumentteja, joilla puolalaisia passitettiin keskitysleireille. Valitettavasti huoneessa oli samaan aikaan oppaan ohjaama turistikierros, joten en päässyt tutkimaan dokumentteja niin paljoa kuin olisin halunnut.

The Warsaw Rising Museum –
Vierailun arvoinen?
Voisin kirjoittaa vierailusta loputtomiin, mutta The Warsaw Rising Museum on ehdottomasti niitä paikkoja, jotka täytyy jälleen itse kokea. Viihdyimme itse museossa parisen tuntia, mutta lähtömme jälkeen tajusimme unohtaneemme yhden kerroksen. Onneksi kyseessä oli pohjakerros, eli osio viisi, jossa jäljiteltiin viemäreiden tunnelmaa ja hieman vastaava osuus löytyi aiemmin näyttelystä. Museossa voisi viettää vaikka koko päivän, varsinkin, jos haluaa lukea jokaisen esittelyn ja kyltin.
-Marika
puolalla on raskas historia. ovatko toipuneet? vakuuttavaa on että tällainen museo on perustettu.
En valitettavasti osaa vastata kunnolla, koska tunnen aika vähän puolalaisia, ja en viitsi ottaa asiaa puheeksi heidän kanssaan. Mutta vakuuttava museo kerrassaan. 🙂