Päädyin tänään vahingossa katsomaan papukaijoja, ja pakko sanoa, että pätkääkään ei kaduta!

Miten päädyin katsomaan papukaijoja?
Tarkoitukseni oli suunnata Galeria Mokotów -ostoskeskukseen ja selvitysteni perusteella raitiovaunu olisi paras tapa siirtyä kyseiselle ostarille. Hyppäsin aamulla ratikkaan ja laskeskelin pysäkkejä perille. Kuuntelen yleensä musiikkia kun matkustan paikasta toiseen, mutta tänään unohdin kuulokkeeni toiseen laukkuun ja musiikin sijaan keskityin katsomaan maisemia.
Kotini ja kauppakeskuksen välillä on kahdeksan pysäkkiä ja kuudennen pysäkin kohdalla bongasin suuren mainosbannerin, jossa oli kuvia papukaijoista. Vaikka en ymmärtänytkään tekstin sanomaa, pystyin bongaamaan aukioloajat, ja tästä päättelemään, että rakennuksen sisällä olisi papukaijoja. Hyppäsin äkkiä ratikasta pois, sillä mitäpä menetettävää minulla olisikaan.

Käytännöllisiä juttuja
Ennen kuin pääsin tutustumaan värikkäisiin lintueläimiin, minun tuli tietysti maksaa sisäänpääsymaksu. Valitettavasti korttimaksu ei kelvannut, ja minulla ei ollut yhtään käteistä mukanani, joten jouduin käymään läheisen huoltoaseman pankkiautomaatilla päästäkseni sisälle. Sisäänpääsymaksu ei ollut kallis, vaan hinta oli 19 zlotya. Lintujen ruokkiminen lisäsi hintaa neljällä zlotylla, jolloin lopphinnaksi muodostui 23 zlotya, eli hieman vajaa kuusi euroa. Pidän tätä erittäin kohtuullisena.
Hintaan sisältyi myös kaappi, jonne kaikki irtotavarat takkia myöten sijoitettiin vierailun ajaksi. Paikassa oli myös erittäin tärkeät pukeutumisohjeet, joita en tietenkään etukäteen osannut selvittää.
Pukeutumisohjeet:
– Ei koruja, kelloja tai asusteita
– Ei nappeja tai vetoketjuja vaatteissa
– Ei takkeja tai kaulahuiveja
Pukeutumisohjeet johtuivat käytännön syistä, sillä oikeastaan kaikki, mistä papukaijat olisivat voineet napata kiinni olivat kielletty. Ja jos jollain, kuten allekirjoittaneella, oli kasvoissa lävistyksiä, joita ei voinut poistaa, sai siihen päälle palan teippiä. Paikka myös tarjosi vierailijoille varapaitoja lainaksi, mikäli vaatetus ei vastannut ohjeistusta.

Säännöt
Kun vaatetus oli kunnossa, paikan työntekijä selitti vierailijoille säännöt. Puolaksi. Onneksi ohjeistus oli luettavissa myös englanniksi, sillä muuten vierailusta olisi tullut astetta haastavampi. Ennen vierailua oli tärkeää pestä kädet. Papukaijoja sai ruokkia, mikäli ne eivät olleet ensimmäisen pöydän päällä, sillä ensimmäisellä pöydällä niille tarjoiltiin vettä ja ”oikeaa ruokaa”. Lisäksi piti tarkkailla jalkoja, sillä papukaijat tykkäävät joskus kävellä maassa. Tilasta sai poistua koska tahansa ja tulla takaisin uudestaan, kunhan muistaa pestä kädet välissä. Lintuja sai ruokkia ainoastaan valkoisesta kupista ja ruokaa ei saanut kerätä maasta. Lisäksi sääntöjä oli varmaan viisi lisää, mutta niitä en enää muista. Kaikki kuitenkin ihan maalaisjärjen mukaisia.

Papukaijat
Papukaijat sijaitsivat suuressa huoneessa, jossa ne saivat oleskella täysin vapaasti. Nopean arvion mukaan huoneessa oli n. kolmisenkymmentä siivekästä, osa pieniä, osa suurempia. Tulin hyvin toimeen pienempien kanssa, mutta pakko myöntää, että suuremmat linnut hieman pelottivat minua. Esimerkiksi aiemmassa kuvassa näkyvä puna-ara on yllättävän isokokoinen, ja kun se lähtee yllättäen lentoon ja päättää lentää suoraan pään ylitse, sen siivestä tulee voimakas tuulahdus. Lisäksi muutamaan otteeseen linnut laskeutuivat olkapäälleni takaapäin täysin yllättäen.
Papukaijat tulivat vapaaehtoisesti kädelle istumaan, kiipeilivät hihojani pitkin ja hengailivat olkapäilläni. Koitin hieman jutustella niille, mutta jostain syystä linnut eivät ymmärtäneet niille supisemaani suomea.

Kaiken kaikkiaan vierailu oli erittäin onnistunut ja suosittelen ehdottomasti paikkaa. Akademia Papug Wasrzawa löytyy myös Facebookista, jos kiinnostaa käydä kurkkaamassa. Loppuun on kerrottava jotain, mitä kuvasta ei voi päätellä: papukaijat ovat kovaäänisiä. Varsinkin, jos niitä on useampia samassa tilassa, ja niillä on juuri ruoka-aika. Pitkää vierailua varten suosittelenkin korvatulppia. Itse vietin papukaijojen seurassa n. tunnin, ja tämän ajan pärjäsi mainiosti.
-Marika
Ps. Olen ollut tänään tasan kaksi kuukautta Puolassa! Mun fiiliksiä kuukauden takaa pääsee kurkkaamaan tästä.