Mulla oli tänään (jälleen) vuorossa muutto, mutta onneksi viimeinen sellainen pitkään aikaan. Kuvan kakku on syöty jo muutama päivä takaperin, mutta ajattelin palkita itseni muuttourakasta mielikuvalla.
Mistä ja minne?
Otetaan alkuun pieni kertaus. Viimeksi muutin helmikuun alussa, ja tuosta muuttopäivästä kerroin tässä tekstissä. Olipa muuten hauska myös itse vilaista, mitä silloin tulikaan kirjoiteltua.
Olen viimeiset 18 päivää asustellut kämppäkaverin kanssa, ja helppouden takia vuokrasin huoneen Airbnb-sovelluksen avulla. Tiesin, että sovellus tulee olemaan hieman kalliimpi vaihtoehto kuin suoraan vuokraaminen, mutta toisaalta tällöin ei tarvitse säätää vuokravakuuksien kanssa, tai muutenkaan miettiä mitään.
Uusi asuntoni sijaitsee kahden metropysäkin päässä keskustasta. Paikalle pääsee myös kävellen, bussilla, raitiovaunulla, polkupyörällä, taksilla tai sähkökäyttöisellä skootterilla, jollaisia kaupunki on täynnä.
Muutto tapahtui helposti
Tälläkin kertaa siirryin paikasta A paikkaan B tilaamalla kyydin Taxify-sovelluksella. Tällä kertaa kyyti oli vieläkin edullisempi, sillä hintaa tuli ainoastaan hieman yli kymmenen zlotya, eli vajaa kolme euroa.
Lisäksi olin siitä onnellisessa asemassa, että sain jättää tavarani aiempaan majapaikkaan säilytykseen työpäiväni ajaksi, eikä minun tarvinnut viedä niitä minnekään väliaikaiseen säilöön. Sellaisia kyllä löytyy useita, mutta toisaalta siitä olisi tullut lisävaivaa.
Tavaraa on karttunut hieman lisää sitten viime muuton, mutta ei mahdotonta määrää. Olin myös varautunut tähän etukäteen, sillä toin mukanani muutaman kangaskassin, joihin sain kätevästi pakattua mm. kengät.
Lisääntyneeseen tavaramäärään kuuluu mm.
-Mekko
-Kengät
-Hiuslakka
-Kynsilakanpoistoaine
-Puolikas pussillinen ruisleipää (& voi- ja kinkkupaketti)
-Kaulakoru
Avainten noutaminen
Vaikka itse muutto sujui helposti, avainten noutaminen ei ollut yksinkertainen prosessi. Kirjoitin vuokrasopimuksen viikko tai pari takaperin ja silloin sovimme, että tulisin noutamaan avaimet lauantaina 16.2. Laitoin asiasta poikkeuksellisesti kalenterimerkinnänkin, jotta olisin varmasti paikalla.
Saavuin paikalle ajoissa ja kello lähestyi määräaikaa. Tässä kohtaa aloin hieman epäröimään, sovimmeko kuitenkin näkevämme metroasemalla asunnon sijaan. Määräaika tuli ja meni, mutta vuokranantajaa ei näkynyt. Hetken odoteltuani päätin tehdä jotain itselleni epämiellyttävää ja tarttua puhelimeen. Tavoitin vuokraisäntäni ja heillä oli asunnon siivous yhä kesken, joten sovimme, että noudan avaimet maanantaina asunnolta.
Maanantai tuli, ja saavuin asunnolle hieman ennen sovittua aikaa. Sovittu aika tuli ja meni jälleen, joten laitoin heti perään viestiä. Jouduin odottamaan vartin ylimääräistä, mutta annettakoon se anteeksi.
Siinä missä Suomessa avainten luovutus kestää yleensä muutaman minuutin, täällä se kesti miltei puoli tuntia. Voi tietysti olla, että kyseessä on yksittäistapaus, mutta yleistettäköön asiaa vielä tässä kohtaa.
Avainten luovutuksen yhteydessä tarkastimme vielä asunnon nopeasti, kävimme läpi koodit ja lukot sekä kävimme läpi toiveitani. Asunnot ovat suurimmaksi osin kalustettuja, ja niihin kuuluu yleensä tiettyjä perusjuttuja, kuten lakanat.
Fiilikset
Muutto on virallisesti ohi, mutta fiilikset ovat hieman sekavat. Eivät toki yhtä sekavat kuin lattialla avoimena ammottava matkalaukkuni, mutta kuitenkin. Pääosin tunnen tällä hetkellä väsymystä, mutta se johtunee ennemminkin ylitöistä.
Juuri nyt olen iloinen ja levollinen, mutta toisaalta hieman pelokas. Asun ensimmäistä kertaa virallisesti yksin Puolassa, ja ajatus hieman pelottaa. Toisaalta järkeni sanoo, että kukaan ei tule neljän lukon läpi asuntooni tänä yönä, tai tulevina öinäkään. Myönnettäköön myös, että kämppäkaverin läsnäolo teki oloni turvallisemmaksi, ja ikävöin tätä.
Olen kuitenkin iloinen uudesta asunnostani ja siitä, että pääsen tekemään tästä paikasta kotini. Laitan varmasti jossain kohtaa kuvia, mutta ennen sitä aion purkaa matkalaukut ja asettua kunnolla taloksi.
-Marika