Kevät 2020

Kevät 2020 on ollut myös minulle varsin poikkeuksellinen, sanomattakin selvää miksi. Pääsiäisen jälkeen tilanne on kehittynyt itselleni otolliseen suuntaan ja puistot ovat jälleen avoinna. Toisaalta täällä on yhä pakko peittää nenä ja suu julkisilla paikoilla, ja itse olen käyttänyt tähän huivia.

Puistossa

Olen iloinen, että pääsen taas lähipuistooni lenkkeilemään. Toisaalta juoksulenkit jäävät maskipakon takia yhä haaveeksi, sillä koen hengittämisen kankaan läpi tarpeeksi ahdistavaksi jo kävellessä. Auringon paistaessa järvenranta ja vehreä puisto ovat joka tapauksessa kiva kevätkohde, jossa on helppo rentoutua musiikin parissa istuen nurmikolla. Myös piknik olisi kiva toteuttaa, mutta maski naamalla vaikeuttaa huomattavasti syömistä ja sosiaalinen etääntyminen on yhä tärkeää, joten tämä lykkääntyy myöhäisemmäksi.

Sain myös Karavaanin basaarista tilaamani t-paidan, ja iloiseksi yllätyksekseni paketista paljastui myös vihreä kangaskassi. Erittäin ystävällinen asiakaspalvelu, kivat kuosit ja nopea toimitus, suosittelen siis vahvasti verkkokauppaa. Kävin muuten eilen kotimatkalla poikkeuksellisesti matkan varrella olleessa kioskissa, ja nappasin mukaani kaksi kevään uutuusjäätelöä. Molemmat uutuuksista olivat hyviä, voisin ostaa uudestaankin, mutta alkuperäiset toimivat mielestäni paremmin.

Kevät 2020 | muuttunut ajanlasku

Mainittakoon tässä kohtaa, että olen hukannut pitkälti ajantajuni. Tiedän, että olen kuudetta viikkoa etätöissä (tai ainakin vahvasti oletan näin), mutta muuten en osaa sanoa, tapahtuiko jokin asia kolme viikkoa sitten vaiko eilen. Erotan viikonloput ja arkipäivät, tiedän myös, että vappu on tulossa. Muuten tiistailla ja torstailla ei ole väliä.

Pysyn myös perillä laskemalla katsomieni televisiohjelmien määrää. Välttääkseni kiusalliset tilanteet, en aio myöntää, montako tuntia olen viettänyt ohjelmien ääressä. Tämä on kuitenkin itselleni yksi tapa, jolla voin laskea eristyksissä viettämääni aikaa.

Lasken myös aikaa pakkasessa olevien leivonnaisten määrällä. En siis sillä, montako yksittäistä pullaa tai kakkupalaa minulla on, vaan montako erilaista leivostyyppiä täyttää lokeroita. Leivon makeita leivonnaista keskimäärin kerran viikkoon (suolaisia, kuten sämpylöitä saatan leipoa parikin kertaa viikossa), ja tiedän, missä järjestyksessä olen leivonnaiset pyöräyttänyt maailmaan. Ehkä tulevaisuuden matematiikankirjat ovat täynnä leivonnaisiin ja ajanlaskuun perustuvia tehtäviä?

Yleisesti ottaen minulle ei juurikaan ole tapahtunut mitään. Olen leiponut ja käynyt lenkillä. Jonkin sortin taito sekin lienee, että onnistuin jaarittelemaan asiasta kokonaisen tekstin verran.

-Marika